Fiksut yritykset ja organisaatiot harjoittavat säännöllisesti tulevaisuuksien kuvittelua tehdäkseen parempia valintoja nykyisyydessä. Näin on todennut strategisen ennakoinnin pioneeri, futuristi Peter Bishop. Hänen mukaansa menestyjiä yhdistää epävarmuuden sietokyky ja pyrkimys itse rakentaa toivottua tulevaisuutta.
Liikunta-alalle tässä on tärkeä oivallus: Tulevaisuus ei tule, se tehdään.
Tulevaisuusosaamisella viitataan sellaisiin taitoihin ja valmiuksiin, joiden avulla voidaan ennakoida tarpeita, valmistautua haasteisiin, muokata tulevaa vähemmän haitalliseksi ja kehittää muutoksensietokykyä.
Tuskin kovin moni liikunta-ammattilainen osasi ennakoida, mitä kevät 2020 toi tullessaan. Onneksi oikeilla työkaluilla voimme jatkossa tunnistaa hyvissä ajoin heikompiakin signaaleja esimerkiksi koronan kaltaisista kriiseistä. Alan haavoittuvuus vähenee tulevaisuusosaamista kehittämällä.
Työkaluja tulevaisuuteen
Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 -hanke pyrkii tekemään tutkitusta tiedosta entistä saavutettavampaa meille kaikille. Tilastot ja tutkimusraportit edistävät elämänlaatua ja parempaa tulevaisuutta silloin, kun ne ovat hyödynnettävissä yleistajuisessa muodossa liikunta-ammattilaisillekin.
Tämä kirjoitus käynnistää viisiosaisen blogisarjan, jonka tuo liikuntaosaajien ulottuville tulevaisuuden tutkimukseen liittyvää ymmärrystä teemavuoden hengessä. Kyseiset ajattelumallit ovat antaneet itselleni eväitä luovia liikuntayrittäjyyden karikoissa kuluneen poikkeusvuoden aikana.
Tässä ajassa jokaisen liikunta-alan toimijan kannattaa harjaannuttaa tulevaisuustaitoja. Ne auttavat näkemään nykyhetkessä enemmän mahdollisuuksia, tarttumaan toimeen epävarmoissa olosuhteissa sekä rakentamaan kestävää tulevaisuutta itselle ja muille. Otetaan siis treeniä tulevaisuusmuskeleille.
Varaudutko tulevaan vai luotko tulevaisuutta?
Varautuminen merkitsee kulkua näköpiirissä siintävää tulevaisuutta kohti. Kulkua ohjaa tietty mielikuva siitä, mitä on tulossa ja mitä liikunta-ammattilaiselta tullaan vaatimaan. Varustaudut vaikkapa täsmäkoulutuksilla tuleviin megatrendeihin, joita liikunta-alan vuosittaiset asiantuntijaennusteet povaavat.
Tulevaisuuden luominen puolestaan tarkoittaa, että ammattilainen haluaa itse vaikuttaa siihen, mitä megatrendit tulevat olemaan. Tämän lähestymistavan puitteissa ei enää kysytä kristallipallolta, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Tulevaisuus näyttäytyy avoimena mahdollisuuksien kenttänä, jossa mitä tahansa tulevaisuutta voidaan ryhtyä aktiivisesti edistämään nykyisyyden teoilla. Päätät esimerkiksi perustaa liikuntablogin ja kirjoittaa asioista, joista kukaan muu alalla ei vielä puhu.
Kysymys kuuluu: Varaudutko tulevaan vai luotko tulevaisuutta?
Tiedosta mahdollisuudet
Tulevaisuusosaamisen ytimessä on kyky tiedostaa mahdollisuuksia. Niinpä edellä esitetyn lämmittelykysymyksen pelkistämää asetelmaa on syytä laajentaa.
Alla oleva kuvio esittää kaikkiaan kuusi erilaista lähestymistapaa tulevaisuuteen. Lähestymistavat eroavat toisistaan siinä, miten niissä suhtauduttaan epävarmuuteen ja kuinka paljon niissä pyritään vaikuttamaan tulevaisuuteen. (Alkuperäinen kuvio: Minkkinen, Auffermann & Ahokas 2019.)
Kun liikuntayritys, organisaatio tai ammattilainen suosii tuoreita ratkaisuja ja on valmis kehittämään täysin uusia toimintatapoja, on kyse ylärivin kuvaamista lähestymistavoista. Jos taas toiminta keskittyy olemassa olevien ratkaisujen pohdintaan, liikutaan kuvion alarivillä. Mitä pidemmälle oikealle vaakajanalla kuljetaan, sitä enemmän vaihtoehtoisia tulevaisuuksia tunnistetaan.
1) Ennustava ote
Tässä lähestymistavassa etsitään mahdollisimman varmoja vastauksia siihen, mihin suuntaan ala tulevaisuudessa kehittyy. Kuva tulevaisuudesta muodostetaan punnitsemalla todennäköisyyksiä. Yrittäjä esimerkiksi havaitsee, että ryhmäliikuntatuntien suosio on ollut useita vuosia kasvussa. Hän päättää sijoittaa varansa ryhmäliikuntasalin laajentamiseen vastatakseen todennäköisimpään tulevaisuuskulkuun. Jos oletettu tulevaisuus ei tulekaan, takaisku on kova, sillä muuhun ei ole varauduttu.
2) Skenaariokeskeinen ote
Tässä lähestymistavassa ajatellaan, ettei tulevaisuutta voi koskaan perinpohjaisesti tietää. Siksi luodaan skenaarioita erilaisista vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niihin liittyvistä erilaisista varautumisen keinoista. Päätöksentekotilanteissa otetaan huomioon monia epävarmuustekijöitä ja esillä pidetään useampia mahdollisia kehityskulkuja, joten valitut toimintatavat sopivat luultavimmin useisiin erilaisiin tulevaisuuden toteumiin. Yrittäjä päättää esimerkiksi palkata monipuolisesti kouluttautuneita työntekijöitä, joilta löytyy perinteisiä liikunta-alan koulutuksia laajempaa osaamista yllättäviin tarpeisiin.
3) Kyseenalaistava ote
Tässä lähestymistavassa suhtaudutaan kriittisesti alan vakiintuneisiin tulevaisuustulkintoihin ja kuvaillaan niiden ongelmia. Alan kehitys nähdään esimerkiksi monimutkaisempana kuin arviot antavat ymmärtää. Kritiikki voi perustua vaikkapa siihen, että ammattilainen on työskennellyt ulkomailla ja saanut eri kulttuureihin tutustumalla laaja-alaisempaa tietoa kuin mitä hänen kollegoillaan on. Kyseenalaistava ote voi kohdistua myös tiettyjen trendien voimistumiselle annettuihin yksinkertaistaviin syihin ja perusteisiin.
4) Suunnitteleva ote
Tämä lähestymistapa muistuttaa ennakoivaa otetta siksi, että molemmissa tulevaisuuskuva on melko suppea. Näköpiirissä siintää tietynlainen tulevaisuus. Suunnittelevaa otetta hyödyntävä liikunta-ammattilainen tarkastelee kuitenkin laajempaa keinovalikoimaa kuin hänen ennustava kollegansa. Hän etsii uusia tapoja vastata näköpiirissä oleviin haasteisiin eikä päädy toistamaan alan standardiratkaisuja. Hän suunnittelee itsenäisen reitin odotettua tulevaisuutta kohti esimerkiksi liikunta-alan ulkopuolella toimivilta yrityksiltä mallia ottaen.
5) Visioiva ote
Tässä lähestymistavassa ammattilainen visioi tulevaisuuden, jota pitää tavoittelemisen arvoisena. Hän esimerkiksi päättää puolittaa yrityksensä hiilijalanjäljen, koska haluaa toimia ekologisten arvojensa mukaisesti. Siinä missä vaihtoehtoiset tulevaisuudet otetaan annettuna skenaariokeskeisessä lähestymistavassa, tässä tuotetaan oma vaihtoehtotulevaisuus. Visioiva ote helpottaa erottautumista kilpailijoista, koska siinä tarjotaan uusi näkemys alalla näköpiirissä olevista kehityskuluista.
6) Muuttava ote
Tässä lähestymistavassa tuotetaan uutta ymmärrystä visioivaa otettakin enemmän. Pioneerihengessä raivataan uusia polkuja ja edellytyksiä sellaisille tulevaisuuksille, joita emme vielä edes osaa kuvitella. Toiminnalle on tällöin tyypillistä kekseliäs ja luova ote, jossa kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja, vaikka niihin sisältyy suuria riskejä. Ammattilainen, joka omaksuu muuttavan otteen, pyrkii esimerkiksi korjaamaan nykyisyydessä havaitsemiaan liikuntakulttuurin epäkohtia ja puutteita.
Laajenna näköalaa
Listaus osoittaa, että tulevaisuuteen voi suhtautua monin eri tavoin. Valitettavasti suomalaisissa organisaatioissa tehtävä tulevaisuustyö on kuitenkin tutkimusten mukaan useimmiten ennustavaa. Tällöin päätöksenteko perustuu kapealle tulevaisuuskuvalle ja monia hyviä mahdollisuuksia jää käyttämättä.
On tärkeää tiedostaa eri lähestymistavat tulevaisuuteen ja arvioida omaa päätöksentekoa niiden pohjalta. Esimerkiksi, millaiseen tulevaisuusarvioon perustat päätöksesi siitä, mihin täydennyskoulutukseen tai kurssiin osallistut seuraavaksi?
Tulevaisuus muotoutuu tämän hetken tekojemme ja valintojemme seurauksena. Emme voi välttää epävarmuuksia ja yllätyksiä, mutta voimme omaksua proaktiivisen tulevaisuussuhteen eli itse ottaa osaa tulevaisuuden kulkusuuntien määrittelyyn. Liikunta-alan tulevaisuuksia kannattaa kuvitella, ei vain ennustaa ja odottaa.
Kaisa-Riitta Aho
kuntoliikunnan ammattilainen, väitöskirjatutkija
Twitter: @KaisaRiittaAho
Sarjan seuraavat osat käsittelevät liikunta-alan tulevaisuusosaamista tarkemmin.
Osa 1: Tulevaisuusosaaminen? Mitä se on? - Lue TÄSTÄ
Osa 2: Innovaatiovalmius ja innovaattorin DNA - Lue TÄSTÄ
Osa 3: Jatkuvan oppimisen periaatteet - Lue TÄSTÄ
Osa 4: Lisää kokeilukulttuuria - Lue TÄSTÄ
Osa 5: Tulossa
SYKE Tribe on digitaalinen valmennusohjelmisto, joka palvelee valmentajia ja asiantuntijoita oman osaamisensa digitalisoinnissa.
