Oli vuosi 2012, kun päätin, että nyt on tehtävä jotakin. Olin fyysisesti raskaassa työssä ja selkäni oli huonossa kunnossa. Tyttäreni oli juuri muuttanut pois kotoa. Halusin muuttua, tehdä itselleni jotain, panostaa jokapäiväiseen selviytymiseen ja ennenkaikkea tulevaisuuteen. Liikunta on aina ollut minulle vastenmielistä ja takana minulla on paljon epäonnistumisen kokemuksia liikunnan saralla. Olen aikoinaan ollut myös keittäjä, joten tietämystä esimerkiksi ravintoasioista minulla kyllä on, mutta en vain ollut jaksanut noudattaa terveellistä ruokavaliota arjessani.
Ystäväni muutti pois paikkakunnalta ja laittoi oman kuntosalijäsenyyskortin vuokralle. Hän sai minut ylipuhuttua testaamaan kuntosalille menemistä. Päätin, että menen, vaikka todennäköisesti vain nolaan itseni. Kuntosalijäsenyys oli oululaiseen liikuntakeskus Hukkaan ja salille ensimmäisen kerran astuttuani se oli menoa sitten.
Vastaanotto Hukassa oli loistava. Ilmapiiri oli ystävällinen ja kannustava ja tunsin heti, että sain olla oma itseni. Esittelykierros vahvisti positiivisia tuntemuksia entisestään. Aloitin body pumpin, jossa rupesin käymään 5-6 kertaa viikossa. Palkkasin ensimmäisen personal trainerini joskus vuonna 2013-2014. Hänen kanssaan aloitimme aivan alusta - esimerkiksi mikä on levypaino ja miten lisätä aamupala osaksi arkea. Kesti kuukausia, että aamupalan syömisestä alkoi muodostua tapa. Personal trainerini tiesi, että voisin huijata, joten silloin tällöin hän pyysi lähettämään kuvan aamupalasta. Näin en voinut huijata, tai ainakin jäin siitä kiinni.
Elämäntapamuutoksessani helpointa on ehkä ollut se, että huomasin, ettei se liikunta niin vastenmielistä olekaan. Minulle sattui myös kerrasta sopiva personal trainer, joka osasi lukea minua. Jossain vaiheessa en ollut kahteen viikkoon noudattanut personal trainerin antamia ohjeita ja hän vain tiesi sen. Minua on turha paapoa ja antaa mahdollisuuksia ja personal trainer tajusi tämän. Matkan varrella meistä tuli oikeastaan ystäviä. Tämän lisäksi viihdyn hyvin salilla ja nykyään suurin osa ystävistäni on salilta ja tapaamme siellä.
Onnistumiseeni on vaikuttanut myös se, että en yksinkertaisesti luovuttanut. Nykyään haasteenani onkin se, että teen ehkä vähän liikaakin: itsensä pysäyttäminen ja palautuminen on vielä opettelun alla. Omat haasteensa elämäntapamuutokselle ovat aiheuttaneet ikä ja vuorotyö, mutta ne ovat ehkä ennemminkin asennekysymyksiä. Lisäksi olen aina ollut huono nukkumaan ja vaikka nykyisin olenkin virkeämpi, palautumisessani on vielä puutteita.
Elämäntapamuutoksen seurauksena tuntuu kuin olisin uudestisyntynyt. Jaksan paremmin töissä ja vapaa-ajalla. Itsetunto ja itserakkaus ovat kasvaneet. Nykyään kävelen 4-5 kilometrin työmatkani. Ruokien punnitsemisen olen lopettanut, mutta olen silti tarkka siitä, mitä syön. Olen edelleen rakastunut ryhmäliikuntaan, josta alkukipinän silloin aikoinaan sain.
Haluan ja toivon, että saan eläkeiässä olla ryhdikäs ja mahdollisimman hyvän tasapainon sekä lihastasapainon omaava harmaahapsi.
Vinkkini elämäntapamuutokseen:
1. Luota itseesi.
2. Personal trainerin palkkaaminen on melko kallista, mutta ulkopuolisesta avusta on ehdottomasti hyötyä.
3. Muista, että koko elämä ei saa keskittyä laihduttamisen ja terveellisen elämäntavan ympärille - liika on aina liikaa. Muutokset motivoivat entistä kovempiin treeneihin ja terveellisempään ruokavalioon, mutta vaarana on ns. väärälle puolelle luisuminen.
4. Hyväksy mokat ja repsahdukset.
5. Nauti pienistä hetkistä.
6. Ymmärrä, mitä elämäntapamuutos tarkoittaa. Se vaatii sitoutumista, niin sinulta kuin läheisiltäkin.
